Hei ja tervetuloa HSL:n Laajasalon linjastosuunnitelman blogiin! Me HSL:n joukkoliikennesuunnittelijat pyrimme tällä sivustolla kertomaan suunnitelman tavoitteista, taustoista, sekä avaamaan mahdollisia tulevia muutoksia joukkoliikenteessä. Pääpainona on kuitenkin hahmotella yhdessä teidän asiakkaiden kanssa alueelle mahdollisimman sopiva joukkoliikennepalvelu tulevaisuudessa. Työ on vasta alussa joten tervetuloa mukaan!
Linjastosuunnitelma ja bussiliikenteen ratkaisut
 |
| Laajasalon alueen nykyisiä bussireittejä |
Laajasalon suuralue on tulevaisuudessa suurten muutosten edessä asukasmäärän kasvaessa, sekä Kruunusiltojen raitiovaunuliikenteen aloittaessa 2020-luvun lopulla.
Olemme nyt aloittamassa alueen bussiliikenteen tarkastelut yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Tarkoituksena on laatia nykyisen linjaston kehittämissuunnitelma raitiovaunuliikenteen aloitukseen asti, sekä hahmotella myös bussiliikenteen ratkaisut tilanteessa, jossa raitiovaunuliikenne muodostaa joukkoliikenteen runkoyhteyden suureen osaan Laajasaloa. Tässä tilanteessa myös bussiliikenteen rooli alueella voi muuttua. Suunnitelman aikajänne kattaa noin 2022 - 2030 välisen ajan.
Näitä aiheita käsittelemme siis nyt käynnistyvässä linjastosuunnitelmaprojektissa. Työ alkaa syyskuussa ja sen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Kruunuvuorenranta ja alueen rakentuminen
 |
| Kruunuvuorenranta Kuva: Helsingin kaupunki |
Vuoteen 2030 mennessä Laajasalon länsiosaan, Kruunuvuorenrantaan, rakennetaan koti 13 000 asukkaalle ja sinne syntyy 800 työpaikkaa. Alue tulee nykyisten arvioiden mukaan rakentumaan lähes täyteen mittaansa ennen raitiovaunuliikenteen aloitusta. Bussiliikenteen ratkaisuilla pyrimme siihen että joukkoliikenne alueella olisi houkuttelevaa myös ennen raitiovaunuliikenteen aloittamista. Tätä varten tarvitsemmekin alueella asuvilta näkemyksiä siitä miten alueen bussiliikennetarjontaa tulisi kehittää nyt ja tulevaisuudessa, niin että se palvelisi myös uusia muuttajia mahdollisimman hyvin.
Mitkä bussiyhteydet tulisi olla vaihdottomia? Mitkä mahdollisimman nopeita? Mitkä kohteet itse Laajasalon alueella tulisi olla mahdollisimman hyvin saavutettavia? Näitä ja muitakin aiheita pääsemme yhdessä pohtimaan suunnittelun edetessä.
Miten sinä voit osallistua suunnitteluun?
Paras paikka vaikuttamiseen on liikkumiskysely! Verkkopohjaisella kyselyllä pyrimme kartoittamaan alueen asukkaiden nykyisiä tarpeita ja näkemyksiä joukkoliikenteen suhteen. Mitä enemmän saamme vastauksia alueella liikkuvilta, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on ymmärtää liikkumistarpeita ja suunnitella alueen bussiliikenne niitä tukemaan.
 |
| Liikkumiskyselyssä pääset kertomaan omista ja perheenjäsentesi matkustustarpeista |
Liikkumiskyselyn tuloksista meille varmasti nousee esille erilaisia kysymyksiä, joita tulemme teiltä asiakkailta kysymään täällä blogissa sekä erillisissä työpajoissa. Lisäksi kerromme tässä blogissa suunnittelutyön etenemisestä, ja blogipostauksia kommentoimalla voit osallistua suunnitteluun työn eri vaiheissa. Me joukkoliikennesuunnittelijat luemme kaikki kommentit läpi ja vastaamme työhön liittyviin kysymyksiin. Palautetta on mahdollista jättää myös HSL:n palautejärjestelmän ja asiakaspalvelun kautta.
Kerromme osallistumismahdollisuuksista lisää työn edetessä, joten pysy kuulolla! Blogin kommentointi on nyt avattu, joten voit halutessasi jo nyt kertoa meille näkemyksiäsi kommenttiosiossa.
Kommentointi on nyt avattu, tervetuloa keskustelemaan! /Aleksi
VastaaPoistaLauttayhteys ainakin sulan veden aikaan Kruunuvuorenrannasta keskustaan (Skattalle) olisi erittäin toivottavaa. :)
VastaaPoistaHei! Kiitos kommentistasi, erinomainen avaus! Tässä suunnitelmassa keskitymme bussiliikenteen ratkaisuihin mutta tottakai myös kokonaisuutta katsotaan samalla. Tulkitsen että tällä haettaisiin parannusta nimenomaan Helsingin keskustan ja Kruunuvuorenrannan välisiin yhteyksiin? Kuinka tiehästi lautan olisi hyvä liikennöidä? Tulisiko lautalle järjestää liityntäyhteyksiä myös muualta Laajasalosta? /Aleksi
PoistaEtäisyydet palveluihin ovat näillä nurkilla pitkiä. Paketin nouto tai lähetys vaatii matkustamista kauas ja tavaraa on hankala roudata busseissa. Neuvolaan tai lasten hammashoitolaan on hankala päästä julkisilla ja tilanne muuttuu katastrofaaliseksi jos lähineuvolat lakkautetaan ja palvelut keskitetään isoihin perhekeskuksiin, mikä suunnitelma kuuluu olevan. Auto on monille välttämätön. Ratikka ei tätä ongelmaa ratkaise.
VastaaPoistaToinen ongelma on joukkoliikenteen turvattomuus. Korona on oma lukunsa, mutta normaaliaikoinakin on todella epämiellyttävää joutua odottamaan Herttoniemen metroasemalla bussiyhteyttä jopa 20 min. Humalaiset, narkomaanit, metelöivät nuorisojoukot yms. tekevät asemasta ja matkoistakin turvattomia ja hyvin epämiellyttäviä.
Ikävää on että joukkoliikenteen suosion nostamisen yksi keino on Helsingissä yksityisautoilun haittaaminen. Edellä mainitsemistani syistä autoilu on monille välttämätöntä. Nyt Laajasalon tien bulevardisoinnilla tullaan luomaan tänne meille valtava liikennesumppu ja pussinperä, jota ratikka ei pelasta.
Yksityisautoilu ei ole kestävää tulevaisuuden kannalta. Joukkoliikenne ja sitä tulevat liikkumispalvelut ovat tulevaisuutta, halusi sitä joku tai ei.
PoistaNoita häiriöitä en ole ainakaan itse nähnyt matkustettaessani julkisilla, joten lienee hieman suurenneltu asiaa?
Tuohon siltaan ei mitään autoja pidä tuoda, kuten ei ollakaan tuomassa. Se on hyvä. Autot vaan pilaisi maiseman. Jännää, miten teitä autoilijoita ahdistaa aina, kun kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistetään. Heti kitistään "autoilun vaikeuttamisesta", se on sitä normaalia suomalaista junttiutta.
Kuten edellä jo mainittiinkin, on yksityisautoilu kestämätön vaihtoehto kaupunkiliikenteelle sekä ekologisesta, taloudellisesta, että kaupunkikuvallisesta näkökulmasta. Auto on kaupunkiasumisessa vain harvoille välttämätön, ja useammin välttämättömyyden kokemuksessa on kyse ympäröivästä 60-luvulla syntyneestä autoilumyönteisestä kulttuurista ja kaupunkirakenteesta, sekä tavasta autoilla, josta voi olla vaikea päästä eroon. Tämä on varmasti osasyynä myös tuossa turvattomuuden kokemuksessa: harvemmin joukkoliikennettä käyttävälle korostuvat yksittäiset negatiiviset kokemukset, kun pohjalla ei ole tuhansia turvallisia matkoja, ja julkisilla liikkumisen normia.
PoistaJoukkoliikenteen suosion nostamisen yhtenä keinona on lähes väistämättä yksityisautoilun haittaaminen. Kestävämmän liikkumisen takaamiseksi joukkoliikenteen on ensisijaisesti oltava kestävämpi liikkumismuoto yksityisautoiluun verrattuna, jotta juuri siitä liikkumistavasta saataisiin ihmisiä siirtymään joukkoliikenteen pariin. Jos esimerkiksi Kruunusilta avattaisiin myös yksityisautoille, ei houkute siirtyä autosta julkisiin olisi yhtä suuri, sillä autoilu olisi jälleen nopeampi. Lisäksi toki kantakaupungin ja Nihdin katuverkko ei tuota yhteyttä kestäisi.
Hei! Kaupungissa katutilasta kamppailee keskenään monta kulkumuotoa. Mitä enemmän rajallisesta tilasta pyhitetään jollekin tietylle, sitä paremmin se sujuu. :) Itsekin valitsen aina itselleni parhaan kulkumuodon ja joskus se on oma auto.
PoistaTässä työssä pyrimme keskittymään HSL:n käytössä oleviin keinoihin, eli lähinnä bussireittien ja tarjonnan ratkaisuihin
Tässäkin tuli monta hyvää aihetta joukkoliikenteeseen liittyen! Pitäisikö linjojen vuorovälejä tihentää, vai Herttoniemen metroasemaa parantaa? Tai ehkä vartiointia lisätä? Näihin kuulisimme mielellämme näkemyksiä!
/Aleksi
Komppaan, olen 30v ja koko elämäni kulkenut julkisissa. Olen päättänyt sekä ympäristö että hyvinvointi syistä (ettei laiskistu) jo kauan sitten että en ajokorttia edes hanki, ellei jotain erityistä tarvetta sille yhtäkkiä ilmenisi. Olen pärjännyt vallan mainiosti Helsingin julkisilla, en koe lähes koskaan oloani turvattomaksi julkisissa (muistakaa että ihmiset ovat vain ihmisiä, ei kaikkia tarvitse pelätä edes vaikka käytös olisi vähän poikkeavaa ja kaikilla on vaikeita aikoja elämässä. Myötätunto ja ymmärrys vie paljon pidemmälle kuin pelko ja tuomitseminen.) ja kaikkialle minne tarvitsee olen toistaiseksi päässyt. Auto apua ainoastaan tarvinnut muuttaessa tai matkustaessa toiseen kaupunkiin. Ainoa asia, mikä vuodesta toiseen on harmittanut on lippujen hinnat, kun omat tulot ovat niin pienet ja linjojen karsinta tai harvennus omalta asuinalueelta, mutta tottakai toimiva liikenne maksaa. Mitä enemmän sitä tosin käytetään sitä halvemmaksi sen luulisi tulevan. Ehkä vielä jonain päivänä saadaan ilmainen julkinen liikenne ja enemmän autoja pois kadulta.
PoistaRunkolinja 510 Laajasaloon korvaamaan linjan 84 tai 88
VastaaPoistaKannatetaan! Olen itsekin antanut saman palautteen tästä HSLn saitilla. Vähentäisi aseman kuormitusta Hertsikassa. Ongelma on kuulemma se, että sopiva pysäkki lännestä päin tullessa Herttoniemeen puuttuu. Siksi 500 bussikin jättää siinä huoltoasemalla matkustajat pylväälle. Onhan se totta, että runkolinjalta pitäisi päästä helposti metrikselle.
PoistaTämä on itse asiassa todella hyvältä kuulostava idea! 510:n päätepysäkin siirtäminen esim. Yliskylään antaisi Laajasalolaisille parempia vaihtoehtoja juuri siihen suuntaan mihin metro ei kuljeta: Pasilan suuntaan. Runkolinjan ja tavallisen linjan erojen takia en suoraan korvaisi linjaa 84 tai 88, vaan tarkastelisin erikseen miten liikennöinti laajasalossakin voisi olla runkolinjamaista.
PoistaOlisiko yllä oleva huoli metroon vaihtamisesta mahdollista järjestää jo Kalasatamassa? Millaiset järjestelyt siinä on bussipysäkiltä metrolle? Herttoniemessä Laivalahdenportin pysäkki palvelee hyvin, jos tarkoitus on jatkaa Herttoniemestä esim. Roihuvuoreen tai muualle Laajasaloon, muutkin bussit ajavat sitä kautta.
Hei! Hyvää kommentointia. Linjan 510 mahdollinen jatkaminen on noussut myös liikkumiskyselyn toiveissa selvästi esille. Juuri tuo Herttoniemen vaihtoyhteys metrolta bussille on tässä hieman esteenä, samoin Yliskylästä poistuu bussiliikenteen päätepysäkit joka edellyttäisi linjan jatkamista pidemmälle esim. Kruunuvuorenrantaan. Tätä mahdollisuutta tullaan kyllä selvittämään työn edetessä, mutta vielä tässä vaiheessa ei voi oikein luvata mitään. /Aleksi
Poistaeikö Runkolinja voisi kiertää Herttoniemen metroaseman kautta? , niin kauan SUUNNITTELIJANKATU on valmis kokonaan , kun siltahan on jo valmis.
PoistaHei,
PoistaMissä vaiheessa Yliskylän päätepysäkki poistuu käytöstä ja missä asiasta on enemmän lisätietoa? En ole huomannut asiasta mitään uutisointia. Tarkoittaako tämä, että linja 89 lakkautetaan?
hei kaikki tienkäyttäjät, olette varmaankin huomioineet Laajasalosta ei pääse pois kuin käyttämällä yhtä siltaa Yliskylässä. 6 vuotta saamme odottaa uutta siltaa! Kuka jaksaa odotella jättimäisessä liikenneruuhkassa? Jonot alkaa Saaren ostarilta ja jatkuu Abraham Wetterin tielle asti?
VastaaPoistaJa kohta eli nyt alkaa bulevardin rakentaminen, kapenee yksikaistaiseksi pitkäksi aikaa. Pääset jonon päähän Santahaminan sillalta.
PoistaKrunuuvuorenrannasta olisi syytä päästä Herttoniemeen jatkossakin.
VastaaPoistaHei! Suunnittelua ei ole vielä aloitettu mutta liikkumiskyselyyn tulleiden vastausten perusteella näyttäisi että tälle yhteydelle olisi tosiaan kysyntää. /Aleksi
PoistaPieniä detaljejahan nämä ovat kokonaiskuvassa, mutta paria selkeytystä kaipaisin linjanumerointiin. Miksi 85:n Yliskylän kautta kiertävä versio on 85B eikä 85K? B:llähän yleensä on tarkoitettu linjaa, joka kulkee samaa reittiä kuin perusversio, mutta lyhyemmän matkaa (kuten 88B). K-linjoilla taas yleensä on samat päätepisteet kuin peruslinjalla, mutta se tekee jonkin koukkauksen matkan varrella, kuten asia on tässä tapauksessa. Linjan olisi siis loogisempaa olla 85K.
VastaaPoistaToinen numeroihmetykseni liittyy yölinjaan 87N. Miksi 87N, kun peruslinjaa 87 ei ole olemassakaan? Lisäksi linjalla on sama reitti Laajasalossa kuin 88:lla ja jopa sama päätepysäkki kuin 88B:llä, joten mielestäni olisi loogista, että tämän yölinjan tunnus olisi 88N.
Yleisesti ottaen bussiliikenne tulisi järjestää niin että matkustajille tulisi mahdollisimman lyhyt matka omalle asunnolle.
VastaaPoistaMiten tämä saadaan toteutettua jos Herttoniemestä tultaessa pysäkki on Kaupunkibulevardin länsipuolella, mutta asunnot ovat sen itäpuolella?
Entä kun Isosaarentie muuttuu niin että autoilla ei enää ole läpikulkua?
Sama koskee Kuvernöörintietä kun läpiajo päättyy nykyisen liikenneympyrän kohdalla Kirkon lähellä.
Kauppakeskus Saari
Tänne pitäisi saada pysäkiltä mahdollisimman lyhyt ja helppokulkuinen väylä niin, että myös kulku esim. lastenvaunujen kanssa onnistuu hyvin. Sitten samoin myös palattaessa kotiin takaisinpäin, kun mennään toiselle pysäkille.
Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn osuutta työ- ja muussakin liikenteessä pitää mm. ilmasto- ja kansanterveyssyistä dramaattisesti nostaa, ja siinä uusi silta palvelee tarkoitustaan. Mutta sen sillan pitää olla valmis ennen kuin 13 000 uutta asukasta on asettunut asumaan uusille, paikallisen luonnon tuhoaville alueille, ei joskus vuosia sen jälkeen. Kuten todennäköisesti tulee jälleen käymään. Kuten aiemmissa kommenteissa esitetty, uudet asukkaat tarkoittavat tuhansia autoja lisää Koirasaaren tielle, jo nyt lähinnä vain autoilijoita (kävelijöille ja pyöräilijöille jätetty surkea kaistale, että autot mahtuvat ryhmittäytymään toisiaan häiritsemättä, vaarallinen paikka, keskeinen reitti mm. koululle) palvelevalle Yliskylän sillalle, Laajasalon väylälle ja sillalle, Linnanrakentajan tielle ja Herttoniemen liikenneympyrään, johon sumppuun on vielä pitänyt saada tilannetta pahentamaan uusi kauppakeskus, aivan kuin niitä ei lähettyvillä olisi tarpeeksi. Kuten joistain kommenteista käy myös ilmi, osa ei luovu autoilusta, vaikka mikä olisi, eli silta ja ratikkalinja ei (ehkä edes kapasiteetiltaan riitä) välttämättä vähennä ruuhkia, joitten rinnalla keskustan ruuhkat tullevat näyttämään sunnuntailiikenteeltä. Suomalaisen kaupunkisuunnittelun heikkoa tasoa ei voi kuin ihmetellä. Vuosikymmeniä samat ongelmat, suunnittelussa asukkaat tulevat aina viimeisinä. Kaikki tuntevat ongelman, mutta sille ei kaupungin päättävissä elimissä haluta tehdä mitään. Helsingin kaupungin regiimi menee aina kassavirta edellä, kaupunkilaisten hyvinvointi ja viihtyvyys tulee asialistan loppupäässä vastaan - jos sinne saakka ehditään.
VastaaPoista